Home sweet Home

Hiphei! Olen juuri saapunut Tukholman kotiin viikon kestäneeltä Tampereen kodin vierailulta. Ei olisi ehkä pitänyt aloittaa tuolla hipheillä, olo kun ei ole kovin ruusuinen jaetulla 90cm:n patjalla nukutun yön, come backin tehneen flunssan, klo.4.30 soineen herätyskellon, hyvästien ja kassien raahaamisen jäljiltä. Oh well, suunta ei voi olla kuin ylöspäin!Yliväsymys on luova tila.:)

Näillä fiiliksillä;P Matkalla hiustenlaiton korvasi Maija Poppas-hattu

Lomailu kotona, eli Tampereella alkoi perjantaina, jolloin hipsin lennolta ja bussista suoraan lounaalle erään herrasen kanssa. Perjantai menikin ihmetellessä uusioperhe-elämää ja lauantaina surautettiin porukoiden patojen äärelle möksälle. Herkuteltiin grillatulla kuhalla ja muurikkalätyillä, leikittiin vielä kesää:). (Vaikka itse istuinkin koko ajan sisällä, kun oli niin kylmä;)

Lauantai-iltana oli luvassa Mikkelinpäivän aaton-kemut, kun kylän kuumimmat kimmat juhlistivat yhteenmuuttoaan. Ilmeisen mieleisiksi osoittautuneet tuparilahjat oli roudattu suoraan Stokiksesta, ja paketista löytyi mitäs muutakaan kuin: Victoria&Daniel-mukit;) Nämä alkavat olemaan aika haluttua kamaa sillä puolen lahtea, voi olla että pitäis alkaa neuvotella jotain maahantuontioikeuksia. Ilta alkoi herkullisilla muonilla, joita ryyditettiin avokätisillä juomingeilla ja kun energiavarastot oli tankattu, lähdettiin heiluttelemaan ahtereja paikalliseen rokkiteekkiin. Matkalle lisähupia toi toisen illan emännän hyväntahtoinen höynäytys. Emäntä kun erehtyi kyselemään eivätkö nämä murulaiset lähde ollenkaan kuppilaan, ja kun siihen vastattu överi-imelä; "ei, me mennään tuijottelemaan toisiamme hartaasti",
meni täydestä, leikkiä oli pakko jatkaa. Asia meni täydestä meikinkohentelusta ja käteisen nostosta huolimatta rokkiteekin ovelle asti. Oli kieltämättä ihanaa huomata kuinka iloinen yllätys mukaan tulomme oli, huijauksen paljastuttua:)

Tupariasuna ihana Cokis-takki

 
Sunnuntai aamu alkoi kuoleman sekaisin tuntein(krapulaksikin kuullut sitä joskus kutsuttavan), mutta kevyen äksänä makoilun jälkeen päivä lähti kuitenkin käyntiin varsin mallikkaasti, ja luovuuden puuskassa yritin vähän muokkailla blogin ulkoasuakin. Myöhemmin poikettiin myös appianoppilassa kylässä, vetämässä navat täyteen suklaata. Nams. (En tiedä muista, mä ainakin vedin..niin no, voipi olla..ettei muille sitten ihan niin paljon riittänytkään;)

Ma, ti, ke lounastreffailin lauantain emäntää ja sitten Tampereen kämppistäni!:D Illat meni lunkisti ja päivisin kiertelin mm. tsekkaamassa kirpparitarjontaa. Löytöjä tulikin tehtyä niin Bonukselta, Uffilta kuin Radioltakin. Olisin voinut ostaa uffin tyhjäksi. Nähtyäni täällä second handien valikoimaa ja hintatasoa uffin, Suomen tasolla vähän korkeammat hinnat, olivat ah niin houkuttelevia. Täytyy sanoa, että mielessä kävi taas se "älä osta mitään uutta"-vuosi. Se tunt.uu aina niin helpolta kun löytää paljon kaikkea. Tosin, minullahan oli tuohon suunnitteilla se lievennys, että kenkiä saisi ostaa uusina, jota Ilkka kutsui osuvasti Atkinsin dietiksi. Pitää kieltäytyä ehdottomasti jostain, mutta saa jotain hyvää, eli kenkiä. Hihii!:D

Mukaan tarttui lopulta punainen kasari "powerdress"(joka ei mahtunut tähän erään matkalaukkuun), ruskeat "ratsastus" nahkapöksyt, pinkki(joo kuulostaa oudolta mulle) ohut sifonki mekko, jonka helma on vekitetty, olkihattu(no ensi kesäksi, ja kun mahtui tähänkin jättipäähän), farkku kynähame, harmaa rusettikauluspaita ja keltainen villakangasjakku, joka sopi mukavasti keskiviikkona alkaneiden Hullujen päivien teemaan. Itse kyseisiltä hulinoilta kävin poimimassa vain pojulle pari puseroa ja ihan pikkuisen irkkareita (kiinni jäin;).

Tampereen kirppissaldoa:

Galna Dagar

Tällä hummataan Tukholman yössä:)

Jiihaa!

Lahkeet

Taka(puoli)tamppi

Kotimatka kotoa kotiin alkoi keskiviikkona, iltapäivälla kohti Ilkan residenssiä Hkissä, missä poikettiin vielä poikien järkkäämissä "Mintun päivän rähinöissä" Aalto-yliopistolla. Koska rähinät olivat kovin rauhalliset pohdittiin avauslaineja tyyliin: Missä täällä on se tekotaiteellisten osasto? Ja me tullaan Tampereelta(=juntteja maalta) ja ollaan teekkareita! (=juntteja teekkareita maalta)(paitsi tietysti minä en ole;) Oh well, pidettiin kuitenkin mölyt mahassa. (Kun niitä oli paljon enemmän, eikä oltu tarpeeks huppelissa;)

Ihaninta ja vaikeinta oli olla hiplaamatta(ja hajottamatta) kaikkia niitä upeita töitä mitä oli näytillä pitkin käytäviä. Sitä ei voitu olla vain äimistelemättä miekkosen kanssa, että kuinka paljon heidän opiskelunsa voikaan erota omasta koulun käynnistä. Ja miten joku on voinut ihan omin pikku kätösin saada aikaan jotain sellaista. Tai no, meidän tapauksessamme mikä tahansa itse tehty saa aikaa suurta hämmästelyä ja ihastusta. Kuten Reinon tekemä kesäkeittiö. Joka ei suinkaan ole mitä tahansa vaan upea. Todella.

..Mutta nyt lekottelen siis jo Tukholman kodin sohvalla, ja mietin kuinka monta kuppia kahvia minun tulisi juoda, selvitäkseni iltaa varten tehtävistä ruotsin läksyistä. Viikonloppu on alkamassa, vaikka itselläni fiilis on enemmänkin paluu arkeen. En malta ootella, että näen taas kaikki ihanat ruotsin flikkani! Sallikin oli niin iloinen kun tulin kotiin, ikävä viestejä oli tullut jo pitkin viikkoa ja ekat sanat olivatkin: " Höh, Tyhmä!" (Voi olla, että pääsin herättämään Sallin hyppäämällä hänen sänkyynsä pomppimaan;P )

Heippatirallaa, kuullaan taas! Kalle on tsempanut mua, että mun pitää kirjoittaa useammin, joten katsotaan kuinka tää tekniikan ihmelapsi selviytyy tehtävästä!

Nyt, kahvia!